Showing posts with label ruoka / food. Show all posts
Showing posts with label ruoka / food. Show all posts

18 August, 2016

Keisarillinen palatsi


Meillä oli aamuvaraus Tokion keisarillisen palatsin puistoon. Turistini eivät oikein innostu turistiryhmäkohteista, mutta tänne sain heidät houkuteltua. (Liput pitää varata hyvissä ajoin etukäteen.)




Sain heidät houkuteltua myös syömään pieneen mutta erittäin suosittuun paikkaan. Sanoivat, että eivät ikinä jonota mihinkään ruokapaikkaan puolta tuntia, saati sitten kolmea varttia, ja vähän vihjailivat että parempi on olla hyvää ruokaa....  Ei minusta tuo jonottaminen ollut ollenkaan vaivalloista. 


Kun ruoka-annokset kolahtivat nenän eteen niin tuli todettua että ehkä jonottaminen tällä kertaa kannatti.


Kokeilta onnistuu näppärästi useammankin annoksen tekeminen samaan aikaan.


ja kahvia jälkkäriksi. Tietenkin



Illemmalla lähdettiin katsomaan lähipuistoa.






Kierros jäi tosin aika lyhyeksi, kun tuli kuulutus että puisto suljetaan. Portit tosiaan menivät kiinni vähän neljän jälkeen. Käväistiin vielä katsomassa vähän maisemia Tokion metropolin hallintorakennuksen näköalatasanteella. 


06 August, 2016

Maakuntamatkailua

Tänään ajattelin että lähdetään käymään Kobessa ja Hiroshimassa. Kuulin että edellisellä reissulla molemmat paikat olivat herättäneet paljon ajatuksia. Osakasta kun on kätevä kurvata nopealla junalla paikasta toiseen.

Aamukahvit nautittiin Kobessa.


Hieman kierreltiin paikkoja, ennen lounasta. Ilmeisesti minun tehtävä on myös poseerata kaikissa hölmöissäkin paikoissa, kuten puiston polkua valaisevassa lampussa...





Lounas nautittiin paikallisessa pihviravintolassa, Wakkoqussa. Ruoka oli oikein hyvää, mutta turistit mainitsivat että ehkä edellisen kerran ruokapaikassa, Moriyassa, oli vieläkin parempaa.


Hiroshinan juna-asemalla oli taas vastassa paikallista teollisuutta. Turistit kertoivat minulle että edellisellä reissulla tällä paikalla oli Axela-malli, jota on tänä keväänä ja kesänä näkynyt Suomen teillä. Ehkä tämäkin muutaman vuoden päästä?



Se paikka.








Kaupungissa on myös paljon muuta, oikein eloisa ja äänekäskin kaupunki.


Illalliselle mentiin Okonomi-mura -taloon. Täällä on monta kerrosta pelkkiä ravintoloita ja kaikki niistä myyvät samaa ruokaa. Tämä oli niin sottaista puuhaa, että kameraa ei esille liiemmin oteta. Suosittelen kuitenkin lämpimästi kokeilemaan, reseptejä löytyy myös netistä helposti. 

29 July, 2016

Kohti Kiotoa

Ja nyt suuntaamme Kiotoon. Ennen sitä, teemme pienen koukkauksen tehtaassa. Tällä kertaa kyse on viskitislaamo.

Mukavasti tietävät, että turisteja tulee joka puolelta maailmaa, ja ovat laittaneet kylttejä heti juna-asemalta oikeaan suuntaan. Tännehän pitää etukäteen varata liput, ja niitä on erittäin vähän saatavilla joka päivälle. Nyt kävi niin, että tislaamon puolelle ei enää lippuja ollut saatavilla (kuukausi etukäteen) mutta museon puolelle niitä vielä sai. Joten tyydymme peruskierrokseen museon puolelle.


Sielläkin riitti nähtävää.




Tästä tilasta käytettiin nimeä "kirjasto"


Talon viskejä on myös maisteltavissa, hinnat olivat välillä "naurettavan halpaa" ja "jösses minkä hintaista". 


Pakollinen pihakuva


Niin. Kioto. Se oli tämän päivän kohde. Joskus joutuu junaa odottelemaan, ihan viitisen minuuttia. 



Lounashetki Nishiki Market -alueella



Matkaoppaalle oma olut, kiitos.




Toinen turisteista oli erityisen kiinnostunut langoista. Niinpä ohjasin hänet Habun lankakauppaan, tarkistelemaan eksoottisempia kuituyhdistelmiä, kuten kuparia ja bambua, tai terästä ja silkkiä. En ole aikaisemmin vielä törmännyt hänen kaltaisiin ihmisiin, mutta sain sen käsityksen että on epäkohteliasta esitellä "saalista", joten näytetään pari kuvaa itse kaupasta.




Ja koska teekauppa oli siinä lähellä, käytiin myös siellä. 



 Bambumetsä oli myös yksi tärkeä matkakohde. Bambut ovat kuulemma tuttuja, ruskehtavia ohkaisia riukuja onkivapoina tai kukkakeppeinä, tai sitten säilyketölkistä wokkiin kipattuina. Niinpä ajattelin että on tärkeä näyttää myös niitä oikeita bambuja.






Pitää kuulema poseerata... Matkaoppaan homma on oikeasti joskus tosi rankkaa.




 Osakasta vielä vähän iltapalaa ennen nukkumaan menoa. Tällä kertaa turvauduttiin juna-aseman kupeessa olevan ravintolan antimiin eikä alettu väsäämään enää mitään itse.