02 August, 2016

Kaiyukan akvaario

Osakassa on upea akvaario. Opastettavani ovat käyneet siellä jo aiemmalla kerralla, mutta nyt mentiin siis uudestaan.


Akvaarion vetonaula, ja maskottikin, on suuri valashai. Sellaisen kitaan pääsee pihalla, jos on sopivan kokoinen itse.



 Hai!

 Ensin noustiin monta kerrosta ylöspäin, josta lähdettiin menemään alas kerros kerrokselta.

Nähtiin paljon oli nukkuvia vesieläimiä.







 Erittäin outojakin vesieläimiä siellä on ...


Ja paljon kaloja, ja selkärangattomia ja vaikka mitä pelottaviakin otuksia. 

















Nyt ollaan pohjalla.

Kunnollista ja vahvaa lasia siinä meidän ja fisujen välissä on. 



Tässä kohtaa alkoi olla turisteilla jo niin nälkä, että oli parempi ohjata heidät syömään. Liukuhihnasushila löytyi, ja siellä ei paljoa ehditty ruokakuvia ottamaan, kun sapuskat katosivat parempiin suihin.


Jälkkäriksi jätskiä!


Sitten, yllättäen. Uusi kierros akvaarioon! Kuulivat mokomat, että saman päivän aikana pääsee niin monta kertaa kuin haluaa...  Oli kyllä hyvä idea, koska nyt monella elukalla oli ruokinta-aika, niin olivat pirteämpiä. 




imurihai (on sillä varmasti oikeampikin nimi, mutta meni hienosti imuroiden altaan pohjaa)





 Valashait sai myös ruokaa


Tämä oli niin rankka reissu, että lähetin turistit jatkamaan loppupäiväksi kiertelemään itsekseen ja minä painuin kämpille nukkumaan. 


29 July, 2016

Kohti Kiotoa

Ja nyt suuntaamme Kiotoon. Ennen sitä, teemme pienen koukkauksen tehtaassa. Tällä kertaa kyse on viskitislaamo.

Mukavasti tietävät, että turisteja tulee joka puolelta maailmaa, ja ovat laittaneet kylttejä heti juna-asemalta oikeaan suuntaan. Tännehän pitää etukäteen varata liput, ja niitä on erittäin vähän saatavilla joka päivälle. Nyt kävi niin, että tislaamon puolelle ei enää lippuja ollut saatavilla (kuukausi etukäteen) mutta museon puolelle niitä vielä sai. Joten tyydymme peruskierrokseen museon puolelle.


Sielläkin riitti nähtävää.




Tästä tilasta käytettiin nimeä "kirjasto"


Talon viskejä on myös maisteltavissa, hinnat olivat välillä "naurettavan halpaa" ja "jösses minkä hintaista". 


Pakollinen pihakuva


Niin. Kioto. Se oli tämän päivän kohde. Joskus joutuu junaa odottelemaan, ihan viitisen minuuttia. 



Lounashetki Nishiki Market -alueella



Matkaoppaalle oma olut, kiitos.




Toinen turisteista oli erityisen kiinnostunut langoista. Niinpä ohjasin hänet Habun lankakauppaan, tarkistelemaan eksoottisempia kuituyhdistelmiä, kuten kuparia ja bambua, tai terästä ja silkkiä. En ole aikaisemmin vielä törmännyt hänen kaltaisiin ihmisiin, mutta sain sen käsityksen että on epäkohteliasta esitellä "saalista", joten näytetään pari kuvaa itse kaupasta.




Ja koska teekauppa oli siinä lähellä, käytiin myös siellä. 



 Bambumetsä oli myös yksi tärkeä matkakohde. Bambut ovat kuulemma tuttuja, ruskehtavia ohkaisia riukuja onkivapoina tai kukkakeppeinä, tai sitten säilyketölkistä wokkiin kipattuina. Niinpä ajattelin että on tärkeä näyttää myös niitä oikeita bambuja.






Pitää kuulema poseerata... Matkaoppaan homma on oikeasti joskus tosi rankkaa.




 Osakasta vielä vähän iltapalaa ennen nukkumaan menoa. Tällä kertaa turvauduttiin juna-aseman kupeessa olevan ravintolan antimiin eikä alettu väsäämään enää mitään itse.